Puhe valtuuston kokouksessa 11.11.2019

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Vuosi sitten, kun hyväksyimme talousarviota tälle vuodelle, kerroin, kuinka olemme ryhmässämme keskustelleet lukuisia kertoja kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Se keskustelu on jatkunut aktiivisena myös tänä vuonna. Ongelmat eivät ole poistuneet mihinkään, vaan ne ovat pahentuneet. Edelleen lähtökohtamme ovat samat. Mistä saisimme lisää tuloja kaupungin kassaan? Miten voisimme torjua veronkorotukset leikkaamatta kohtuuttomasti palveluja?

Nyt se on myönnettävä, että joudumme käyttämään sen vihon viimeisen keinon taloudellisen tilanteen parantamiseksi. Veronkorotus on välttämätön. Emme voi laitonta budjettia tehdä, jossa syömävelkaa otettaisiin, emmekä voi lisätä epävarmoja tuloja ohi viranhaltijavalmistelun, vaikka niihinkin olisi ideoita.

Veronkorotus ei kuitenkaan tee meitä autuaaksi. Se ei ole meille keskustassa ikinä ideologinen valinta, vaan suhtaudumme siihen hyvin pragmaattisesti. Veronkorotuksen lisäksi meidän on edelleen jatkettava tuottavuustoimenpiteiden perkaamista. Talous ei tule kuntoon pelkillä veronkorotuksilla. Meidän on jatkettava lisätulojen etsintää. Työllisyydenhoito on saatava kuntoon, jotta saamme ns. kelasakot pienemmiksi, turhista tiloista on erityisesti luovuttava ja omistajapolitiikkaa on terävöitettävä. Kokonaisuuksien ja ihmisten johtamiseen on panostettava. Rovaniemen vetovoimaisuutta on parannettava ja elinkeinojen kehittämiseen tulee satsata paukkuja entistä enemmän.

Luonnehtisin keskustan budjettiesitystä sosiaalisesti oikeudenmukaiseksi. Jatkamme koulujen saattamista kuntoon, mistä kertovat mittavat investoinnit uusiin kouluihin, muun muassa Ylikylään, Nivavaara-Napapiirille ja Vaaranlammen suunnittelun aloittaminen. Työntekijöille rakennetaan turvalliset ja terveelliset tilat, mistä kertoo kaupungintalon korjausinvestointi ja muun muassa Näsmänkiepin korvaavan investoinnin suunnittelu. Ei-kiireelliset investoinnit lykkäämme, kunnes taloustilanteemme sallii niiden rakentamisen.

Mutta mikä tärkeintä, voimme nyt veronkorotuksen avulla torjua kohtuuttomat säästöt kaupunkilaisille tarjottavien palvelujen laadun ja saatavuuden osalta. Vastuullisina päättäjinä emme voi hyväksyä kaavailtuja leikkauksia koulupuolelle ja perusturvaan. Tiedämme, että ne osuisivat kipeimmin juuri niihin, jotka palveluita eniten tarvitsevat: lapsiin, nuoriin, vammaisiin ja vanhuksiin.

Jokainen päätös on aina arvovalinta. Pidämmekö itsepintaisesti kiinni veroprosentista, vai maksammeko mielummin tuloista toki riippuen 0, 100 tai 300 euroa vuodessa enemmän tietäen, että lapsillamme on jatkossakin koulukirjoja ja laadukasta opetusta tarjolla tai että ekaluokkalaiset pääsevät edelleen vaikkapa ip-kerhoon? Maksammeko mielummin veroja hieman lisää vai lakkaammeko musiikkoopiston tai kuvataidekoulun? Emme voi hyväksyä 5 miljoonan euron leikkauksia suunnitelmakauden kahdelle vuodelle, jonka myötä teenkin seuraavat esitykset ensi vuoden talousarvioon:

Keskustan muutosesitykset talousarvioon:

Yleiset muutosesitykset

Kaupunginjohtajan katsaus

s.  2 Poistetaan leasingrahoitusta koskeva lause (ja lisätään summa investointeihin).

2.7. Rovaniemen kaupungin talous

s.24 Poistetaan lause: Leasingrahoituksella rahoitettavaksi esitettyjen investointikohteiden arvo on yhteensä 76,2 miljoonaa euroa. (Ja lisätään summa lainaivestointeihin.)

3.3 Kaupunkikonsernin talous ja tavoitteet

s. 30 Rovaseudun Markkinakiinteistöt, poistetaan lause: Kaupungin tuloja lisätään 2,5 miljoonaa euroa Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n tuloutusta lisäämällä vuosina 2021 ja 2022.

s.31 Poistetaan lauseesta sana kiinteistöleasing: Lainojen lisäksi konsernin vastuiden määrää lisäävät kiinteistöleasing/vuokravastuut, jotka eivät näy taseen lainakannassa. 

Muutetaan lainasummat per asukas vastaamaan todellista lainakantaa.

5 Tuloslaskelmaosa

5.1 Tuloslaskelman selostus

s. 63 muutetaan toinen kappale muotoon Vuoden 2020 talousarvio on alijäämäinen. Tulostavoite on -6,0 miljoonaa euroa ja vuosikate 8,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 toimintakate kasvaa 1,1 prosenttia. Kaupungin rahoitusmahdollisuuksista johtuen vuosina 2021-2022 sallittu toimintakatteen kasvu voi olla enintään 2,3% vuosittain.

Verotulot

Vuonna 2020 arvioidaan verotuloja tilitettävän yhteensä 269 miljoonaa euroa

Kunnallisvero

Toinen lause: Vuoden 2020 talousarvioesityksessä kunnallisvero on laskettu 21,5 prosentin mukaan. Kaupungin todellisen tuloveroprosentin ns. efektiivisen veron (nyt 14,83) arvoidaan olevan vuonna 2020 15,30 prosenttia veronkorotuksen jälkeen.

s. 64 taulukot muutetaan vastaamaan veroprosenttia 21,5

s.69 Taulukkoon muutetaan vuoden 2020 kunnallisverot, summa 227,5 ja yhteensä -sarakkeeseen 374,8

s. 69 Tilikauden tulos ja ylijäämä, toiseen kappaleeseen muutetaan summa -9,9 miljoonaa euroon muotoon -6,0 miljoonaa euroa

s. 70: Muutetaan kohta verotulot: 268 998 ja vuosikate muotoon 8813, samoin tilikauden yli/alijäämä vuonna 2020 6030, v. 2021 2454 ja v. 2022 3576

6 Investointiosa

s.71-72 poistetaan Otsikko ja kappale: Kiinteistöleasingilla toteutettavat kohteet ja kuvio liittyen kiinteistöleasingiin.

6.1 Kaupunginhallitus

Tilapalvelukeskus

s. 73 Vuonna 2020 raha sisältää 100 000 euroa Näsmänkiepin ja Vaaranlammen korvaavan kouluinvestoinnin suunnitteluun.

s. 75 Poistetaan otsikko Kiinteistöleasingilla toteutettavat kohteet

Ounasvaaran uimahalli s.74

Muutetaan ensimmäinen kappale viimeinen lause: Uimahallin rakentaminen aloitetaan 2022 ja uimahalli aloittaa toimintansa 2024.

Poistetaan Ounasvaaran uimahallin toinen kappale koskien kiinteistöleasingia.

Muutetaan kolmas kappale “vuosittainen leasingvuokra on noin 900 000e /vuosi” lainarahaa koskevaksi. Poistetaan lause: “Jäännösarvo on 20 vuoden leasing…”

Napapiirin monitoimitalo

s. 75 Poistetaan 5, kappale koskien kiinteistöleasingia (sivun 75 ensimmäinen kappale). Muutetaan seuraavan kappaleen kustannukset vastaamaan lainarahaa (poistetaan leasing maininnat).

Kaupungintalo

s.75 poistetaan kappale “Kaupungintalon peruskorjaus rahoitetaan kiinteistöleasing-järjestelyllä. Hankkeen suunnittelun ja valmistelevien töiden kustannukset sisällytetään leasing-järjestelyyn. Kaupunki tekee leasing-sopimuksen kaupungintalon myynnistä ja peruskorjauksen rahoittamisesta rahoitusyhtiön kanssa ja vastaa peruskorjauksen toteuttamisesta.”

Poistetaan seuraavasta kappaleesta maininnat leasing rahoituksesta ja muutetaan kustannukset vastaamaan lainarahaa.

s. 75 Poistetaan otsikko KIINTEISTÖLEASINGVASTUUT YHTEENSÄ ja sen alapuolinen taulukko ja teksti.

6.3 Tekninen lautakunta

s. 77 Ruokasenkadun silta

Siirretään hanketta taloussuunnitelman ulkopuolelle, kunnes talous on saatu tasapainoon.

6.4 Kaupunkikonsernin investoinnit

s. 80

Poistetaan leasinghankkeet otsikko ja siirretään investoinnit lainarahalla toteutettavaksi. Poistetaan Ruokasenkadun silta

Lisätään Näsmäntien ja Vaaranlammen investointi

s.81 Poistetaan maininta:  Kiinteistöleasingilla toteutettavat hankkeet eivät näy lainakannassa. (Ja muutetaan investointiluvut vastaamaan lainarahalla tapahtuvia investointeja.) Muutetaan luvut vuosikateen, investointien ja lainakannan muutosten osalta vastaamaan valtuuston päätöksiä.

s. 84 7.1 Rahoituslaskelma kaupunki: muutetaan vastaamaan valtuuston päätöksiä

Keskustan ryhmäpuheenvuoro valtuuston talousarviokeskustelussa 12.11.2018

Kuva: Maarit Simoska

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Tässä puheessa koitan yhtäältä purkaa sanoiksi ja muillekin pohdittavaksi sitä turhautumista, mitä meidän ryhmässä on noussut esille, mutta jottei me aivan synkkyyteen vaivuta, nostan keskusteluun toisaalta myös niitä mahdollisuuksia ja uusia avauksia, joita taloudellinen ahdinko on meitä pakottanut ideoimaan ja pohtimaan.

Kaupungin päätöksenteossa, johtamisessa ja toiminnassa on ollut havaittavissa jollain tapaa näköalattomuutta ja apatiaa. Meillä matkailun saralla pyyhkii erinomaisesti, taloudellinen tilanne ja työllisyys ovat kohentuneet valtakunnassa, mutta silti tuskastelemme, miten saamme kaupungin talouden kuntoon ja miten voimme tarjota rovaniemeläisille laadukkaita palveluita, kun rahaa ei ole. Vaihtoehtoina ovat joko veronkorotukset tai palvelutason laskeminen kuntalaisilta. Eikö meillä todella ole mitään muita ideoita?

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt jo parin vuoden takaisessa arviointikertomuksessaan huomiota talousjohtamiseen ja taloushallinnon resursointiin. Päätösten taloudellisten vaikutusten arviointi niin valmistelussa kuin päätöksenteossa pitäisi olla vahvempaa koko konsernin tasolla. Talouden kehityksen ennakointi ja visiointi ovat meillä vähäisiä. Arviointikertomuksen suositusten mukaisesti meille on kyllä saatu yksi controller, mutta onko resursointi riittävä?

Niin ikään huoli työllisyyden hoidosta on tullut esille lukuisissa arviointikertomuksissa ja se on myös valtuustosopimuksessa puolueiden yhteisesti esiin nostama asia. Tuntuu, ettei työllisyyden strateginen johtaminen ole oikein kenenkään käsissä eikä esimerkiksi kela-sakkoja ole saatu hyvästä yrityksestä huolimatta pienennettyä tarpeeksi. Kasvuohjelmaan ja sen toimeenpanoon on ladattu paljon odotuksia, mutta silti työllisyyden edistämiseen tarvittaisiin aktiivisempaa otetta ja johtajuutta poikkihallinnollisesti toimialojen ja konserniyhteisöjen kesken. Ihmettelen samalla, miten voi olla mahdollista, että eräs työllisyyden edistämisen asiantuntijaorganisaatio kertoo, että kela-sakon pienentäminen jopa yli miljoonalla eurolla Rovaniemellä olisi heidän toimenpiteillään mahdollista, kun samaan aikaan oma palvelutuotantomme yltäisi ensi vuonna vain murto-osaan tästä?

Talouden ja työllisyyden johtamisen lisäksi olen huolissani myös kokonaisuuksien johtamisesta. Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisestä tehdyssä arvioinnissa vuonna 2012 sanotaan näin:

”Rovaniemen palveluprosesseissa painottuvat edelleen vahvat sektorirajat ja hierarkkinen ajattelu.” ja edelleen, ”Palveluiden kehittäminen, rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen on eräänlaista tasapainoilua. Rovaniemellä joudutaan ottamaan huomioon muun muassa ammatilliset näkökulmat, taloudelliset tekijät, kokonaisvaltaisuus ja palveluiden saatavuus. Keskeistä on vielä kysymys siitä, kenelle palveluiden kehittäminen lopultakin kuuluu ja ovatko vastuusuhteet riittävän selkeät. Sinällään Rovaniemellä on kehittämisosaamista ja –kulttuuria, mutta se ei aina kanavoidu tarpeeksi käytännön toimintaan.” Arvioinnissa on jo kuusi vuotta sitten suositeltu, että hallinnonalojen välisiin ja niiden rajoja ylittäviin prosesseihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota ja että kehittämisen pitäisi olla toimintatavaltaan selkeämpää, strategisempaa ja kaupungin sisällä verkostoituneempaa ja että resursointi pitäisi olla nykyistä selkeämpää.

Kokonaisuuksien johtaminen ja kehittäminen ovat juuri niitä asioita, jotka voisivat olla paremminkin. Enkä tällä missään nimessä todellakaan halua syyllistää johtavia viranhaltijoita tai toimialoja –onhan se myös meidän päättäjien syy. Kun olemme päättäneet tiivistää palveluverkkoa sulkemalla vaikka jonkin koulun, emme ole kiinnittäneet huomiota seurauksiin. Vaikka koulupuolella on ehkä vuokrakustannuksissa säästetty, tyhjilleen jääneen koulukiinteistön käyttökustannukset ovat siirtyneet pääsääntöisesti tilaliikelaitokselle. Rasitteet tyhjilleen jääneistä kiinteistöistä ovat läsnä edelleen, ja valtuuston yhteinen tahtotila onkin nyt vihdoin saada tyhjien ja tarpeettomien tilojen käyttökustannuksia alas luopumalla turhista tiloista. Tarvitsemme kaikilta toimijoilta nykyistä parempaa yhteistoimintaa, niin päättäjien kuin hallinnon alojenkin kesken. Tyhjistä tiloista luopuminen ei ole vain tilaliikelaitoksen tai Rovaseudun Markkinakiinteistöjen asia, vaan se on myös kaavoituksen ja kaupunginhallituksen vastuulla.

Arvoisa puheenjohtaja,

Valtuustoryhmämme on syksyn mittaan keskustellut lukuisia kertoja kaupungin tilanteesta ja joka kerta lähtökohta on ollut sama: emme voi enää nostaa veroprosenttia. Talousarviokäsittelyyn lähdimmekin erilaisesta tulokulmasta. Miten voisimme torjua veronkorotukset niin, että vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä ja näkymättömiä Rovaniemen asukkaille? Mistä saisimme lisää tuloja kaupungin kassaan?

Rakenteellisista uudistuksista on puhuttu niin pitkään kuin muistan. Varmaan itsekin olen niitä toiveikkaana peräänkuuluttanut kymmenen vuoden valtuustopestini aikana. Rakenteelliset uudistukset eivät kuitenkaan tarkoita keskustalle samaa kuin palveluverkon karsiminen. Ne eivät tarkoita sitä, että leikkaamme ei-lakisääteiset, ennaltaehkäisevät palvelut lyhytnäköisesti ja keskitymme vain lain edellyttämiin tehtäviin maksaen leikkauksista tulevaisuudessa kalliin hinnan. Sen sijaan ne ovat uusia tapoja ajatella, ja järjestää palveluita eri tavalla kuin aiemmin. Miten voisimme toimia toisin, mitä voisimme tehdä eri tavalla?

Lähtökohtanamme on keskustassa myös se, että emme vastuullisina päättäjinä voi asettaa toimialoja kohtuuttomaan tilanteeseen. Jos emme nosta veroja, emme myöskään voi suostua lyhytnäköisiin leikkauksiin palveluiden saatavuudessa tai laadussa. Koulupuolella ja perusturvan toimialalla ollaan aivan liian tiukilla eikä ole oikein, että leikkaukset kohdistuisivat kaikista heikommassa asemassa oleviin: lapsiin, nuoriin, työttömiin, vammaisiin tai vanhuksiin.

Olemmekin sekä omassa ryhmässä että ryhmien välillä löytäneet potentiaalisia uusia avauksia, jotka parhaimmillaan onnistuessaan poistaisivat tarpeen leikkauksilta tai lainamäärän kasvattamiselta. Osa avauksista on kunnianhimoisia ja samalla toiveikkaita, mutta toteutuessaan ne voisivat tuoda helpotusta jo ensi vuoden talouteemme. Ryhmien välillä on yhteinen tahtotilakin on saatu melko monesta asiasta. Joka tapauksessa esitysten kautta on mahdollista tulevina vuosina saada helpotusta taloustilanteeseemme. Ensi helmikuussa meille tuodaan valtuustoon käsiteltäväksi talouden uudistamisohjelma, jonka valmisteluun teen seuraavaksi ehdotuksia. Lisäksi tässä listassa on sisällytettynä ryhmien ellei yksimielisiä, niin kuitenkin suuren enemmistön kannattamia esityksiä:

Valtuustoryhmien yhteiset esitykset:

•Lisäys s. 38 kohtaan 2: Selvitetään yksityistieavustusten myöntämisen siirto Kylien kehittämissäätiölle, kaupungin toimesta kunnossapidettävät yksityistiet säilytetään teknisen lautakunnan alaisuudessa

•Lisäys s. 38 kohtaan 2: Selvitetään työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen yhdessä kaupungin työllistämisyksikön ja Eduron kanssa

•Lisäys s. 38: kohtaan 2: Konsulttipalveluiden ja virkamatkojen kustannusten vähentäminen

 •Lisäys s. 38 kohtaan 4: “Selvitetään Neven tuloutuksen kasvattaminen lähivuosina”

•Lisäys s. 38 kohtaan 4: Yksi kansalaisopisto tuottaa kaupungin kansalaisopistopalvelut 1.1.2020 alusta alkaen. Kaupungin ja Rovalan nimeämänä selvitystoimikunta valmistelee helmikuun loppuun mennessä toimenpideohjelman, jonka mukaan suunnitellaan yhden toimijan malliin siirtyminen (henkilöstö, kurssitarjonta, tilat jne.) Kaupunki säilyttää sekä kaupungin oman kansalaisopiston tuottamat palvelut että Rovalan ostopalvelut tämän vuoden tasolla lähivuosien valtionosuuksien turvaamiseksi.

•Lisäys s. 38 kohtaan 4, s. 63 ja 106: Tyhjillään olevista ja tarpeettomista tiloista luopuminen yhdessä kaavoituksen ja tilaliikelaitoksen kanssa,

•Lisäys s. 38 kohtaan 4: konsulttipalveluiden tehokkaampi käyttö ja lainopillisten konsulttipalveluiden kilpailuttaminen

•Lisäys s. 63 Kohtaan elinvoimapalvelut, painopisteisiin: Hanketoiminnan lisääminen elinkeinopuolella yhteistyössä Rovaniemen Kehityksen kanssa

•Lisäys sivulle 63 kohtaan elinvoimapalvelut, painopisteiden alapuolelle: “Urakat ja hankkeet kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että myös paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen ilman yritysten tarjousyhteenliittymiä.”

•Lisäys sivulle 70 kohtaan koulutuspalvelut. Jatketaan lausekokonaisuutta “Jatketaan yhden kansalaisopiston mallin selvittämistä. Tuotteistetaan kansainväliset kouluvierailut ja peritään niistä maksu. Säilytetään yksityisen kotihoidon kuntalisä.” seuraavalla lauseella: “Mahdollisuus maksuttomaan päivähoitokuukauteen laajennetaan koskemaan koko kesälomakautta(touko-syyskuu), mikäli vanhemmat ovat tehneet kirjallisen poissaoloilmoituksen viimeistään 30.4. mennessä.”
•Lisäys sivulle 71 kohtaan “Taloudelliset tavoitteet”, 1. pykälä, muutetaan muotoon “Varhaiskasvatuksen kustannukset (1-6v.) eivät nouse suhteutettuna palvelutarpeen nousuun.”

 s. 99 Neven investoinnit: toivomus, että kuituverkon investoinnit näkyisivät omalla rivillään   

•Lisäys sivulle 107 8.2.1 kohtaan “Rakennustekniset korjaukset”  Lisätään lause: “Vesihiiden uimahallin vuoden 2019 vuosikorjauksiin varataan 870 000€, vuoden 2020 Vesihiiden korjauksen kustannuksista päätetään vuoden 2020 budjetin yhteydessä.”
•Lisäys sivulle 112, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy, perustehtävät -kohtaan lisäys: “Yhtiö toimii aktiivisemmin tilojen markkinoimiseksi ja vuokraamiseksi yrityksille ja tarpeettomat tilat myydään omistajaohjauksen mukaisesti.”

Lisäksi seuraavaa talousarviokäsittelyä varten toiveenamme olisi:
•Väistötilakustannusten kokoaminen yhteen
•lakiyksikön resurssin lisääminen

Evästyksenä: talousarviokäsittelyihin pitäisi saada liitteet toimialoittain, mitä määrärahat pitävät sisällään

Keskustan valtuustoryhmän omat esitykset:

Lisäys s. 38 kohtaan 4: Teatterin yhtiöittäminen (tämä esitys vedettiin pois)

·       Lisäys s.53 Kohtaan kustannusten hallinta toisen kappaleen loppuun: Erityisesti esimiestasolla säästövapaiden käyttöä suositellaan (Peruste: Työntekijät ovat melko paljon käyttäneet niitä, esimiestasolla haluamme myös kannustaa.)

·       Lisäys s. 53: Vuosilomien käyttö yhtenäistetään soveltuvin osin (Perusteluna se, että joillakin aloilla on asetettu lomakielto joulun ja pääsiäisen ajalle ja kesälomien pitäminen määritelty touko-syyskuulle)

·       Lisäys s. 68 kohtiin Aikuisten ja työikäisten sekä Ikäihmisten palvelut: Kehitetään ja kasvatetaan hallitusti palvelusetelitoimintaa vammais-, vanhus-, ja hyvinvointipalveluissa

•Lisäksi Keskustan valtuustoryhmä esittää yksimielisesti, että veroprosentti pidetään ennallaan 21 prosentissa. Keskustan valtuustoryhmä ei myöskään tule esittämään määrärahoihin leikkauksia, vaan ensi vuonna katamme puuttuvan vajeen lainaa nostamalla ja talouden uudistusohjelman toimenpiteisiin ryhtymällä.

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi haluan julkisesti lausua kiitoksen talousarvioprosessista ryhmien ja viranhaltijoiden välillä. Jo valtuustosopimuksen päivittäminen osoitti, että valtuustoryhmien välillä on avoin ja saumaton yhteistyö. Poliittisten ryhmien kesken on, kuten tässä talousarviokeskustelussakin tulemme pian huomaamaan, paljon painotuseroja ja erilaisia mielipiteitä, mutta on historiallista, että puolueiden suuri tavoite tällä valtuustokaudella on sama, ja että se on kirjattuna valtuustosopimukseen.

                                                               

Kuva: Anja Joensuu

                                                                            
                                                                              

Aurinkoista kesää kaikille!

Muutama viikko sitten työkuvioni muuttuivat. Olen toiminut Paavo Väyrysen kotimaan avustajana Euroopan parlamentissa, mutta Paavo palasi eduskuntaan, ja hänen kautensa meppinä päättyi. Kävi kuitenkin niin, että minäkin päädyin eduskuntaan, sillä lappilainen kansanedustaja Markus Lohi pyysi minut eduskunta-avustajakseen. Pidin EU-parlamenttityössäni kertyneet lomani pois ja siirryin uusiin haasteisiin. Hänen aikaisempi avustajansa Sanna Karhu, joka on pitkäaikainen ystäväni, oli vähän aikaisemmin siirtynyt toisiin tehtäviin.

Teen työtäni maakunta-avustajana pääasiassa Rovaniemeltä käsin, mutta käyn myös eduskunnassa. Meillä on muuten Paavon kanssa työhuoneet samalla käytävälläkin.

Ehdin olla kahden vuoden ajan meppiavustajana, ja tämä ajanjakso jää kyllä mieleeni. Sain tutustua eurooppalaiseen päätöksentekoon Brysselissä, vaikka avustinkin häntä lähinnä kotimaasta käsin.

Kun Paavolla on ollut tapana järjestää puhetilaisuuksia ympäri Suomea, niin minullakin tuli pidettyä paljon yhteyksiä kaikkiin maakuntiin ja osassa tilaisuuksia olin itsekin mukana. Muistaakseni kiersin meppiavustajana yhtä lukuun ottamatta kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Työssäni sain tutustua hyvin erilaisiin ihmisiin ja ymmärtää laajemmin, minkälaisten ongelmien ja huolien kanssa ihmiset painivat.

Tiedän, että Paavosta on monenlaisia mielipiteitä, mutta esimiehenä hän oli loistava ja olen kiitollinen tästä saamastani kokemuksesta.

Paavon uusiin puoluehankkeisiin en ole lähtenyt mukaan. Olen ollut jo hyvin nuoresta mukana Keskustan toiminnassa ja myös Paavon vaalikampanjoissa, sillä hänen edustamansa ideologinen linja on mielestäni hyvä Suomelle. Ymmärrän monet Paavon poliittiset näkemykset, mutta olisin toivonut, että hän olisi jatkanut vaikuttamistaan Keskustan sisällä. Viime aikojen tapahtumista tunteeni ovat ristiriitaiset. Ei ole ollut helppoa ymmärtää sitä, ettei pitkäaikainen keskustavaikuttaja olekaan enää Keskustan jäsen.

Itse aion pysyä Keskustassa ja pyrin jatkamaan siellä toimintaani perinteisen alkiolaisen Maalaisliitto-Keskustan aatteen pohjalta. Rovaniemellä toimin nyt kolmatta kautta valtuutettuna ja olen Keskustan ryhmän puheenjohtajana.

Nykyinen esimieheni Markus Lohi on myös aikaisemmin toiminut Paavo Väyrysen meppiavustajana. Hän on nyt toista kauttaan kansanedustajana. Tunnen hänet jo pitkältä ajalta ja olen aina arvostanut hänen tarmoaan ja perehtyneisyyttään yhteisiin asioihin. Arvokysymyksissä Markus Lohella on samanlainen perinteinen linja kuin minullakin. Odotan mielenkiinnolla uusia haasteita uudessa työssäni.

Keskustan ryhmäpuheenvuoro 19.3.2018 uimahallihankkeen suunnittelumäärärahasta

Pidin maanantain valtuustossa ryhmäpuheenvuoron uimahallihankkeen suunnittelumäärärahasta Ounasvaaralle. Samassa yhteydessä toin esille, että myös Vesihiiden korjaustarpeet on selvitettävä mahdollisimman tarkasti. Lisäksi evästin kaupunginhallitusta, että myös Vesihiiden hankkeessa olisi poliittinen ohjausryhmä, jotta valmisteluvaiheessa tahtotilamme toteutuisi jo valmisteluvaiheessa. Korjaussuunnitelma valmistuu kesäkuussa 2018, jonka jälkeen päätämme sen korjauksesta. Valtuustosopimuksessa olemme sitoutuneet kahden uimahallin malliin ja pidän tärkeänä, että palvelu säilyy jatkossakin myös keskustassa laadukkaana.

Puhe kokonaisuudessaan: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat

Olemme hyväksymässä suunnittelumäärärahaa uimahallihankkeelle. Niin keskustan ryhmässä kuin muissakin olisi ehkäpä ollut halua käsitellä molemmat uimahallihankkeet tasapuolisesti samaan aikaan. On kuitenkin parempi, että Vesihiiden korjaustarpeet tutkitaan nyt tarkasti, jotta meillä on kesällä tarkemmat tiedot päätöksenteon käytettävissä.

Valtuustosopimuksessa olemme yhdessä sitoutuneet siihen, että kahden uimahallin malli on Rovaniemen malli ja siitä pidämme kiinni mahdollisimman kustannustehokkaalla tavalla. Myös kaupunginhallitus on osoittanut sitoutumistaan tähän tekemällä systemaattisesti päätöksiä huomioiden molempien uimahallien olemassaolon.

Suullisena evästyksenä kaupunginhallitukselle toivomme, että myös Vesihiiden hankkeeseen asetettaisiin poliittinen ohjausryhmä, jotta yhteinen tahtomme toteutuisi jo valmisteluvaiheessa mahdollisimman laajasti.

Meillä on nyt erinomainen hankesuunnitelma käytettävissämme ja sen pohjalta on helppoa tehdä päätöksiä. 

En ole varma, olenko aiemmin ollut käsittelemässä yhtä kattavaa ja tarkkaa hankesuunnitelmaa. Keskustan ryhmä haluaakin osoittaa kiitoksensa kaikille hankesuunnitelmaa työstäneille sekä erityisesti kehitysjohtaja Hannu Kerkelälle ansiokkaasta työstä. 

En tässä yhteydessä ryhdy käymään hankesuunnitelmaa kovin yksityiskohtaisesti läpi, sillä kaikki olennainen kyllä löytyy sieltä. Nostaisin esille kuitenkin muutamia sen sisältämiä asioita. 

Hankesuunnitelmassa on erinomaisesti huomioitu eri käyttäjäryhmät. Lasten altaiden asettelu tilaan on huomioitu niin, että uiminen olisi mahdollisimman turvallista ja lasten valvonta olisi helpompaa vanhemmille. Esteettömyys on pyritty varmistamaan koko uimahallin osalta. Lisäksi on huolehdittu siitä, että ikäihmisillä olisi mahdollisuus omatoimisuuteen uimahallissa käydessä.

Uimahallihankkeeseen liittyy kaksi isoa periaatteellista asiaa, joista olen erityisesti kantanut huolta. Uimahallissa käymisen esteeksi ei saa muodostua vaikea saavutettavuus eikä kohtuuttomat kustannukset palvelua käyttäville.

Katuyhteyksien parantaminen, pysäköinti, kevyen liikenteen väylät ja esimerkiksi nouto- ja jättöpaikat helpottavat saavutettavuuteen liittyviä haasteita. Hankesuunnitelmassa todetaan, että tarvittaessa on mahdollista järjestää säännöllinen citybussiliikenne kaupunkikeskustan, urheiluopiston ja keskussairaalan välille. Tämä tarve on jo olemassa ja kysyntä varmasti kasvaa tulevan soteuudistuksen myötä. Joukkoliikenneuudistuksessa tästä on huolehdittava.

Uimahallihankkeessa kävijämäärätavoitteeksi on asetettu 400 000 henkilöä vuodessa. Tavoite on korkea, mutta saavutettavissa, mikäli uimahalliin on kaikilla rovaniemeläisillä mahdollista päästä saavutettavuuden ja hinnan puolesta. Hinnan kohtuullistamiseksi oiva keino olisi valtuustosopimuksessamme ideoitu hyvinvointiseteli tai aktiivipassi. Hyvinvointisetelillä voisimme tukea rovaniemeläisten aktiivista liikkumista ja hyvinvointia hieman halvemmilla lippuhinnoilla. Samalla, kun rovaniemeläiset maksaisivat setelin avulla hieman alhaisempaa hintaa, voitaisiin esimerkiksi turisteilta ja ulkopaikkakuntalaisilta periä hieman korkeampia maksuja.

Jatkosuunnittelun osalta keskustan ryhmässä toivomme, että myös paikalliset toimijat pääsisivät osallistumaan hankkeen toteutukseen. Sivu-urakoiden pilkkominen tarpeeksi pieniksi mutta järkeviksi kokonaisuuksiksi olisi paikallaan.

Arvoisa puheenjohtaja.

Ryhmien puheenjohtajien kokous päätyi yksimielisesti kannattamaan kaupunginhallituksen pohjaesitystä seuraavalla lisäyksellä.

Esitän, että kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupunginhallituksen päätösesityksen muilta osin, mutta kohtaan 6 lisätään tarkennus. Kohdaksi 6 tulisi muutoksineen seuraava:

 6. kahden hallin mallin mukaisesti Vesihiiden hallin korjaussuunnittelu etenee omana hankkeena kaupunginhallituksen 9.10.2017 §480 päätöksen mukaisesti (KH 9.10.2017 §480: Hankesuunnittelua uimahallin sijoittamisesta Ounasvaaralle jatketaan sillä perustein, että myös keskustassa säilyy perustasoinen halli sisältäen 25 m altaan. Päivitetään keskustan uimahallin kuntoarvio.) ja että

Päätösesitys kokonaisuudessaan:

1.    uuden uimahallin suunnittelu käynnistetään ja että vuoden 2018 talousarvion investointiosaan kaupunginhallituksen kohtaan osakkeet ja osuudet varataan 600 000 euron suunnittelumääräraha, 

2.    valtuutetaan kaupunginhallitus päättämään määrärahan käytöstä kiinteistöosakeyhtiö Lappi Areenan kanssa ja samalla selvitetään yhtiön mahdollisuus toimia uimahallin rakennuttajana sekä ylläpitäjänä jatkossa,

3.    investointimäärärahan lisäys rahoitetaan talousarviolainalla, joka huomioidaan talousarvion rahoitusosan muutoksena,

4.    uimahallin rakentamiseen tarvittavat määrärahat eri suunnitelmavuosille tarkennetaan ja varataan kaupungin taloussuunnitelmaan valtuuston päättäessä vuoden 2019 talousarviosta ja vuosien 2020 - 2021 taloussuunnitelmasta,

5.    uuden uimahallin käytöstä ja käyttökulujen kattamisesta sovitaan erikseen Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa,

6. kahden hallin mallin mukaisesti Vesihiiden hallin korjaussuunnittelu etenee omana hankkeena kaupunginhallituksen 9.10.2017 §480 päätöksen mukaisesti (KH 9.10.2017 §480: Hankesuunnittelua uimahallin sijoittamisesta Ounasvaaralle jatketaan sillä perustein, että myös keskustassa säilyy perustasoinen halli sisältäen 25 m altaan. Päivitetään keskustan uimahallin kuntoarvio.) ja että

7. lisäksi tulee selvittää vastaako uuden hallin uimaratojen lukumäärä Uimaliiton suositusta.