Keskustan ryhmäpuheenvuoro valtuuston talousarviokeskustelussa 12.11.2018

Kuva: Maarit Simoska

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Tässä puheessa koitan yhtäältä purkaa sanoiksi ja muillekin pohdittavaksi sitä turhautumista, mitä meidän ryhmässä on noussut esille, mutta jottei me aivan synkkyyteen vaivuta, nostan keskusteluun toisaalta myös niitä mahdollisuuksia ja uusia avauksia, joita taloudellinen ahdinko on meitä pakottanut ideoimaan ja pohtimaan.

Kaupungin päätöksenteossa, johtamisessa ja toiminnassa on ollut havaittavissa jollain tapaa näköalattomuutta ja apatiaa. Meillä matkailun saralla pyyhkii erinomaisesti, taloudellinen tilanne ja työllisyys ovat kohentuneet valtakunnassa, mutta silti tuskastelemme, miten saamme kaupungin talouden kuntoon ja miten voimme tarjota rovaniemeläisille laadukkaita palveluita, kun rahaa ei ole. Vaihtoehtoina ovat joko veronkorotukset tai palvelutason laskeminen kuntalaisilta. Eikö meillä todella ole mitään muita ideoita?

Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt jo parin vuoden takaisessa arviointikertomuksessaan huomiota talousjohtamiseen ja taloushallinnon resursointiin. Päätösten taloudellisten vaikutusten arviointi niin valmistelussa kuin päätöksenteossa pitäisi olla vahvempaa koko konsernin tasolla. Talouden kehityksen ennakointi ja visiointi ovat meillä vähäisiä. Arviointikertomuksen suositusten mukaisesti meille on kyllä saatu yksi controller, mutta onko resursointi riittävä?

Niin ikään huoli työllisyyden hoidosta on tullut esille lukuisissa arviointikertomuksissa ja se on myös valtuustosopimuksessa puolueiden yhteisesti esiin nostama asia. Tuntuu, ettei työllisyyden strateginen johtaminen ole oikein kenenkään käsissä eikä esimerkiksi kela-sakkoja ole saatu hyvästä yrityksestä huolimatta pienennettyä tarpeeksi. Kasvuohjelmaan ja sen toimeenpanoon on ladattu paljon odotuksia, mutta silti työllisyyden edistämiseen tarvittaisiin aktiivisempaa otetta ja johtajuutta poikkihallinnollisesti toimialojen ja konserniyhteisöjen kesken. Ihmettelen samalla, miten voi olla mahdollista, että eräs työllisyyden edistämisen asiantuntijaorganisaatio kertoo, että kela-sakon pienentäminen jopa yli miljoonalla eurolla Rovaniemellä olisi heidän toimenpiteillään mahdollista, kun samaan aikaan oma palvelutuotantomme yltäisi ensi vuonna vain murto-osaan tästä?

Talouden ja työllisyyden johtamisen lisäksi olen huolissani myös kokonaisuuksien johtamisesta. Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisestä tehdyssä arvioinnissa vuonna 2012 sanotaan näin:

”Rovaniemen palveluprosesseissa painottuvat edelleen vahvat sektorirajat ja hierarkkinen ajattelu.” ja edelleen, ”Palveluiden kehittäminen, rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen on eräänlaista tasapainoilua. Rovaniemellä joudutaan ottamaan huomioon muun muassa ammatilliset näkökulmat, taloudelliset tekijät, kokonaisvaltaisuus ja palveluiden saatavuus. Keskeistä on vielä kysymys siitä, kenelle palveluiden kehittäminen lopultakin kuuluu ja ovatko vastuusuhteet riittävän selkeät. Sinällään Rovaniemellä on kehittämisosaamista ja –kulttuuria, mutta se ei aina kanavoidu tarpeeksi käytännön toimintaan.” Arvioinnissa on jo kuusi vuotta sitten suositeltu, että hallinnonalojen välisiin ja niiden rajoja ylittäviin prosesseihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota ja että kehittämisen pitäisi olla toimintatavaltaan selkeämpää, strategisempaa ja kaupungin sisällä verkostoituneempaa ja että resursointi pitäisi olla nykyistä selkeämpää.

Kokonaisuuksien johtaminen ja kehittäminen ovat juuri niitä asioita, jotka voisivat olla paremminkin. Enkä tällä missään nimessä todellakaan halua syyllistää johtavia viranhaltijoita tai toimialoja –onhan se myös meidän päättäjien syy. Kun olemme päättäneet tiivistää palveluverkkoa sulkemalla vaikka jonkin koulun, emme ole kiinnittäneet huomiota seurauksiin. Vaikka koulupuolella on ehkä vuokrakustannuksissa säästetty, tyhjilleen jääneen koulukiinteistön käyttökustannukset ovat siirtyneet pääsääntöisesti tilaliikelaitokselle. Rasitteet tyhjilleen jääneistä kiinteistöistä ovat läsnä edelleen, ja valtuuston yhteinen tahtotila onkin nyt vihdoin saada tyhjien ja tarpeettomien tilojen käyttökustannuksia alas luopumalla turhista tiloista. Tarvitsemme kaikilta toimijoilta nykyistä parempaa yhteistoimintaa, niin päättäjien kuin hallinnon alojenkin kesken. Tyhjistä tiloista luopuminen ei ole vain tilaliikelaitoksen tai Rovaseudun Markkinakiinteistöjen asia, vaan se on myös kaavoituksen ja kaupunginhallituksen vastuulla.

Arvoisa puheenjohtaja,

Valtuustoryhmämme on syksyn mittaan keskustellut lukuisia kertoja kaupungin tilanteesta ja joka kerta lähtökohta on ollut sama: emme voi enää nostaa veroprosenttia. Talousarviokäsittelyyn lähdimmekin erilaisesta tulokulmasta. Miten voisimme torjua veronkorotukset niin, että vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä ja näkymättömiä Rovaniemen asukkaille? Mistä saisimme lisää tuloja kaupungin kassaan?

Rakenteellisista uudistuksista on puhuttu niin pitkään kuin muistan. Varmaan itsekin olen niitä toiveikkaana peräänkuuluttanut kymmenen vuoden valtuustopestini aikana. Rakenteelliset uudistukset eivät kuitenkaan tarkoita keskustalle samaa kuin palveluverkon karsiminen. Ne eivät tarkoita sitä, että leikkaamme ei-lakisääteiset, ennaltaehkäisevät palvelut lyhytnäköisesti ja keskitymme vain lain edellyttämiin tehtäviin maksaen leikkauksista tulevaisuudessa kalliin hinnan. Sen sijaan ne ovat uusia tapoja ajatella, ja järjestää palveluita eri tavalla kuin aiemmin. Miten voisimme toimia toisin, mitä voisimme tehdä eri tavalla?

Lähtökohtanamme on keskustassa myös se, että emme vastuullisina päättäjinä voi asettaa toimialoja kohtuuttomaan tilanteeseen. Jos emme nosta veroja, emme myöskään voi suostua lyhytnäköisiin leikkauksiin palveluiden saatavuudessa tai laadussa. Koulupuolella ja perusturvan toimialalla ollaan aivan liian tiukilla eikä ole oikein, että leikkaukset kohdistuisivat kaikista heikommassa asemassa oleviin: lapsiin, nuoriin, työttömiin, vammaisiin tai vanhuksiin.

Olemmekin sekä omassa ryhmässä että ryhmien välillä löytäneet potentiaalisia uusia avauksia, jotka parhaimmillaan onnistuessaan poistaisivat tarpeen leikkauksilta tai lainamäärän kasvattamiselta. Osa avauksista on kunnianhimoisia ja samalla toiveikkaita, mutta toteutuessaan ne voisivat tuoda helpotusta jo ensi vuoden talouteemme. Ryhmien välillä on yhteinen tahtotilakin on saatu melko monesta asiasta. Joka tapauksessa esitysten kautta on mahdollista tulevina vuosina saada helpotusta taloustilanteeseemme. Ensi helmikuussa meille tuodaan valtuustoon käsiteltäväksi talouden uudistamisohjelma, jonka valmisteluun teen seuraavaksi ehdotuksia. Lisäksi tässä listassa on sisällytettynä ryhmien ellei yksimielisiä, niin kuitenkin suuren enemmistön kannattamia esityksiä:

Valtuustoryhmien yhteiset esitykset:

•Lisäys s. 38 kohtaan 2: Selvitetään yksityistieavustusten myöntämisen siirto Kylien kehittämissäätiölle, kaupungin toimesta kunnossapidettävät yksityistiet säilytetään teknisen lautakunnan alaisuudessa

•Lisäys s. 38 kohtaan 2: Selvitetään työmarkkinatuen kuntaosuuden pienentäminen yhdessä kaupungin työllistämisyksikön ja Eduron kanssa

•Lisäys s. 38: kohtaan 2: Konsulttipalveluiden ja virkamatkojen kustannusten vähentäminen

 •Lisäys s. 38 kohtaan 4: “Selvitetään Neven tuloutuksen kasvattaminen lähivuosina”

•Lisäys s. 38 kohtaan 4: Yksi kansalaisopisto tuottaa kaupungin kansalaisopistopalvelut 1.1.2020 alusta alkaen. Kaupungin ja Rovalan nimeämänä selvitystoimikunta valmistelee helmikuun loppuun mennessä toimenpideohjelman, jonka mukaan suunnitellaan yhden toimijan malliin siirtyminen (henkilöstö, kurssitarjonta, tilat jne.) Kaupunki säilyttää sekä kaupungin oman kansalaisopiston tuottamat palvelut että Rovalan ostopalvelut tämän vuoden tasolla lähivuosien valtionosuuksien turvaamiseksi.

•Lisäys s. 38 kohtaan 4, s. 63 ja 106: Tyhjillään olevista ja tarpeettomista tiloista luopuminen yhdessä kaavoituksen ja tilaliikelaitoksen kanssa,

•Lisäys s. 38 kohtaan 4: konsulttipalveluiden tehokkaampi käyttö ja lainopillisten konsulttipalveluiden kilpailuttaminen

•Lisäys s. 63 Kohtaan elinvoimapalvelut, painopisteisiin: Hanketoiminnan lisääminen elinkeinopuolella yhteistyössä Rovaniemen Kehityksen kanssa

•Lisäys sivulle 63 kohtaan elinvoimapalvelut, painopisteiden alapuolelle: “Urakat ja hankkeet kilpailutetaan mahdollisuuksien mukaan niin, että myös paikallisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua kilpailutukseen ilman yritysten tarjousyhteenliittymiä.”

•Lisäys sivulle 70 kohtaan koulutuspalvelut. Jatketaan lausekokonaisuutta “Jatketaan yhden kansalaisopiston mallin selvittämistä. Tuotteistetaan kansainväliset kouluvierailut ja peritään niistä maksu. Säilytetään yksityisen kotihoidon kuntalisä.” seuraavalla lauseella: “Mahdollisuus maksuttomaan päivähoitokuukauteen laajennetaan koskemaan koko kesälomakautta(touko-syyskuu), mikäli vanhemmat ovat tehneet kirjallisen poissaoloilmoituksen viimeistään 30.4. mennessä.”
•Lisäys sivulle 71 kohtaan “Taloudelliset tavoitteet”, 1. pykälä, muutetaan muotoon “Varhaiskasvatuksen kustannukset (1-6v.) eivät nouse suhteutettuna palvelutarpeen nousuun.”

 s. 99 Neven investoinnit: toivomus, että kuituverkon investoinnit näkyisivät omalla rivillään   

•Lisäys sivulle 107 8.2.1 kohtaan “Rakennustekniset korjaukset”  Lisätään lause: “Vesihiiden uimahallin vuoden 2019 vuosikorjauksiin varataan 870 000€, vuoden 2020 Vesihiiden korjauksen kustannuksista päätetään vuoden 2020 budjetin yhteydessä.”
•Lisäys sivulle 112, Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy, perustehtävät -kohtaan lisäys: “Yhtiö toimii aktiivisemmin tilojen markkinoimiseksi ja vuokraamiseksi yrityksille ja tarpeettomat tilat myydään omistajaohjauksen mukaisesti.”

Lisäksi seuraavaa talousarviokäsittelyä varten toiveenamme olisi:
•Väistötilakustannusten kokoaminen yhteen
•lakiyksikön resurssin lisääminen

Evästyksenä: talousarviokäsittelyihin pitäisi saada liitteet toimialoittain, mitä määrärahat pitävät sisällään

Keskustan valtuustoryhmän omat esitykset:

Lisäys s. 38 kohtaan 4: Teatterin yhtiöittäminen (tämä esitys vedettiin pois)

·       Lisäys s.53 Kohtaan kustannusten hallinta toisen kappaleen loppuun: Erityisesti esimiestasolla säästövapaiden käyttöä suositellaan (Peruste: Työntekijät ovat melko paljon käyttäneet niitä, esimiestasolla haluamme myös kannustaa.)

·       Lisäys s. 53: Vuosilomien käyttö yhtenäistetään soveltuvin osin (Perusteluna se, että joillakin aloilla on asetettu lomakielto joulun ja pääsiäisen ajalle ja kesälomien pitäminen määritelty touko-syyskuulle)

·       Lisäys s. 68 kohtiin Aikuisten ja työikäisten sekä Ikäihmisten palvelut: Kehitetään ja kasvatetaan hallitusti palvelusetelitoimintaa vammais-, vanhus-, ja hyvinvointipalveluissa

•Lisäksi Keskustan valtuustoryhmä esittää yksimielisesti, että veroprosentti pidetään ennallaan 21 prosentissa. Keskustan valtuustoryhmä ei myöskään tule esittämään määrärahoihin leikkauksia, vaan ensi vuonna katamme puuttuvan vajeen lainaa nostamalla ja talouden uudistusohjelman toimenpiteisiin ryhtymällä.

Arvoisa puheenjohtaja, lopuksi haluan julkisesti lausua kiitoksen talousarvioprosessista ryhmien ja viranhaltijoiden välillä. Jo valtuustosopimuksen päivittäminen osoitti, että valtuustoryhmien välillä on avoin ja saumaton yhteistyö. Poliittisten ryhmien kesken on, kuten tässä talousarviokeskustelussakin tulemme pian huomaamaan, paljon painotuseroja ja erilaisia mielipiteitä, mutta on historiallista, että puolueiden suuri tavoite tällä valtuustokaudella on sama, ja että se on kirjattuna valtuustosopimukseen.

                                                               

Kuva: Anja Joensuu