Rovaniemen kaupunginvaltuusto käsittelee
huomenna 7.11. talousarviotaan. Kokous on vuoden tärkein – päätetäänhän siinä
tulevan vuoden toiminnasta ja siihen käytettävistä resursseista. Kahdeksan
vuoden valtuustokokemuksella voin todeta, että kokous on myös vuoden pisin
johtuen lukuisista puheenvuoroista ja tärkeistä asioista äänestyksineen.
Kaupunginhallituksessa saimme talousarvion käsiteltyä yksissä tuumin ja hyvässä
hengessä.
Ei tarvitse olla ennustaja todetakseen,
että huomenna keskustelua herättää kaupungin kiinteistöjen kunto erityisesti
koulujen osalta. Tämän valtuustokauden aikana myös me päättäjät olemme tulleet
yllätetyiksi – milloin missäkin koulussa, nuorisotilalla tai terveyskeskuksessa
on ilmennyt sisäilmaongelmia. Tämän olemme muiden kuntalaisten tavoin saaneet
lukea lehdistä tilanteessa, jossa oireilevia lapsia, nuoria tai henkilökuntaan
kuuluvia on jo liian paljon. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaupungin
tilojen terveellisyyden ja turvallisuuden varmistaminen on valtuuston
talousarvion prioriteettien kärjessä. Koulut on saatava kuntoon ja yksi
ratkaisu voisikin olla puurakentamisen suosiminen rakennuksia tehtäessä ja
peruskorjattaessa. Tästä on myönteisiä kokemuksia muun muassa Pudasjärvellä
hirsikampuksella.
Rovaniemen kaupungin ympäristöraportissa
todetaan, että Rovaniemen ilmanlaatu ulkona on puhtaimmasta ja
vähäsaasteisimmasta päästä. Pidin valtuuston kokouksessa keväällä asiasta
Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron, jossa toin esille, että
erityisesti koulujen kuntoon pitäisi pikaisesti puuttua ja taata yhtä hyvä
ilmanlaatu kuin ulkonakin. Koulujen kuntoon panostaminen vähentäisi
todennäköisesti henkilöstön sairauspoissaoloja. Lisäksi näköpiirissä ovat
tuntuvat menoerät terveydenhuoltopalveluissa tulevaisuudessa, mikäli yhä
useampi sairastuu sisäilmaongelmien vuoksi.
Kaupungin kiinteistöjen tila on suurin
huolen aihe Rovaniemellä. Siksi talousarviossa pitää näkyä tahtotila ja
määrärahat asian kuntoon saattamiseksi. Tarpeelliset investoinnit
kiinteistöihin menevät minulla myös erään toisen keskustelua herättäneen, ja
huomennakin puheenvuoroja kirvoittavan asian edelle – nimittäin uimahallin.
Perheeni käyttää suhteellisen paljon kaupungin uimahalleja – niin Ounasvaaralla
kuin keskustankin uimahallia. Tunnen siis nämä palvelut omakohtaisesti enkä ole
ehdottomasti lukkiutunut asiassa kummankaan sijainnin kannalle. Tärkeintä mielestäni
on kuitenkin kaksi näkökulmaa asiassa: uimahallin saavutettavuus ja
kohtuuhintainen käyttö.
Vapaa-ajanlautakunta on linjannut, että
uimahalli rakennettaisiin Ounasvaaralle Urheiluopiston läheisyyteen. Myös
kaupunginjohtaja esitti talousarvioesityksessään muun muassa, että uimahallin
suunnittelun lähtökohtana olisi aiempi päätös sen toteuttamisesta ja
tarveselvityksestä. Taloudellisten selvitysten perusteella Ounasvaara olisi
kiistaton valinta. Erään laskelman mukaan yhden uimahallin mallilla kustannukset
olisivat 13 miljoonaa euroa pienemmät vuosina 2017–2030, siis miljoona euroa
vuodessa, kuin se, että kaupungissa olisi kaksi uimahallia. Se on selvää, että
yksi halli maksaa vähemmän kuin kaksi. Mutta taloudellisten perusteiden lisäksi
vaakakupissa on kysymys: Miten turvataan kaikille mahdollisuus käyttää
uimahallia hinnan ja saavutettavuuden puolesta? Kaikilla ei ole mahdollisuus
oman auton käyttöön, mutta todettava on, että emme voi olettaa uimahallin
olevan välttämättä naapurissammekaan. Rovaniemi on pitkien välimatkojen kunta
ja Lohinivalta, Auttista tai Jaatilasta matka on kutakuinkin yhtä pitkä,
tehtiinpä se Rovaniemen keskustaan tai Ounasvaaralle.
Täytyisi kuitenkin huomioida myös se, että
mikäli liikkuminen Ounasvaaralle tapahtuu ilman moottoroitua kulkupeliä, niin
se on monille jo urheilusuoritus itsessään jyrkän mäen puolesta.
Lastenrattaiden tai rollaattorin kanssa se voi käydä mahdottomaksi Napapiirin
ilmastossa. Pienituloiset lapsiperheet tai ikäihmiset tippuisivat ulkopuolelle
palvelusta, jolla on myös terveyttä edistävä ja ennaltaehkäisevä vaikutus.
Valtuustoryhmän kokouksessa torstaina
pyysin mahdollisuutta harkita päätöstäni viikonlopun yli vielä. En ole
vakuuttunut edelleenkään uimahallin saavutettavuudesta enkä edes siitä, että
sen käyttö olisi mahdollista jokaiselle, mikäli sijoituspaikka olisi
Urheiluopistolla. Jos kaikkialta Rovaniemeltä päästään joukkoliikenteen keinoin
yhtä helposti Urheiluopistolle kuin keskustaan, ja palvelun hinta pysyisi ennallaan,
niin en vastustaisi uimahallin sijoittamista sinne.
Olen kuitenkin lukuisissa eri yhteyksissä
kysynyt joukkoliikenteen uudistamisen etenemisestä ja siitä, onko uimahallin
mahdollinen sijainti huomioitu. Olen saanut vastaukseksi sen, että
uudistamistyö on kesken ja valmistuu aikanaan. Maininta joukkoliikenteen
tukemisesta kaupungin varoista uimahallin saavutettavuuden turvaamiseksi ei
myöskään vakuuta. Lisäksi liikennejärjestelyt eivät toimi tällä hetkellä
riittävän hyvin. Niistäkin on olemassa hyvät suunnitelmat, mutta mitään
varmuutta ei ole esimerkiksi niiden rahoituksesta.
Epävarmuutta lisäävät myös muut kaupungin
suunnitelmat. On kaavailtu, että nykyinen keskustan uimahalli vuokrattaisiin
yksityiselle toimijalle. Lisäksi Valionrantaan on suunniteltu kylpylähotellia.
Pahoin pelkään, että edellä mainitut vähentäisivät Ounasvaaralla sijaitsevan
uimahallin käyttöä, jolloin kaupungin uimahallin kannattavuus heikkenisi.
Kaupunginhallituksen talousarviokokouksessa hallitus yksimielisesti poisti
kaupunginjohtajan esityksen uimahallihankkeen osalta. Muutostekstiksi tuli se,
että hankkeen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset selvitettäisiin eri
toteutusvaihtoehtojen pohjalta ensi vuoden aikana ja niissä huomioitaisiin
aiemmat selvitykset. Tämä ei sulje pois kumpaakaan vaihtoehtoa sijainnin
osalta, mutta sen avulla voitaisiin tarkastella laajemmin asiaa muun muassa
joukkoliikenteen ja liikennejärjestelyiden osalta. Näin ollen moni epävarma
asia voisi selkeytyä. Samalla uusi valtuusto voisi päättää aikanaan hankkeen rahoituksesta.
Omasta keskustan valtuustoryhmästä
poiketen tulen siis edellä mainituilla perusteilla äänestämään
kaupunginhallituksen esityksen puolesta. Uimahalliasia on herättänyt
Rovaniemellä laajaa keskustelua ja myös monien kuntalaisten perusteltua huolta
palvelun heikentymisestä, jos uimahalli lähtee pois kaupungin keskustasta.
Tärkeintä on turvata tärkeä uintipalvelu ja sen saatavuus kaupunkilaisille.
Ainakaan toistaiseksi ei ole esitetty riittäviä perusteluita sen puolesta, että
päätös ainoan uimahallin sijoittamiseksi Ounasvaaralle tulisi nyt lyödä
lukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti